banneri
Kaikki artikkelit






   Takaisin artikkelit sivulle

 
 

Ruokamessut 2003  -   Artikkelit

 
 Messulehtiartikkeli: Elinvoimainen maaseutu
 
Elinvoimainen maaseutu on yhteinen asia

MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutu- yrittäjien
valtakunnallinen talouspoliittinen ammatti ja etujärjestö. Tässä jutussa
MTK Kauhajoen puheenjohtaja ja MTK E-P:n johtokunnan jäsen Sami Yli-Rahnasto tuo esiin Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton toimintoja ja ajatuksia valtakunnan ja paikallistasolta. Vuoden 2002 lopussa MTK:ssa oli 170 488 jäsentä ja paikallisena yhdyssiteenä tuottajayhdistys lähes joka pitäjässä.
Vuoden 2001 huhtikuusta alkaen jäseniksi ovat voineet liittyä myös
metsänomistajien liittojen kautta. Maataloustuottajain yhdistykset
muodostavat maakunnittain 16 maataloustuottajain liittoa.
Keskusliiton toiminnot ovat Helsingissä ja siellä seurataan EU:n
maatalouspolitiikkaa, valmistellaan viljelijän ja metsänomistajan tarpeet
sekä toiveet esityksiksi, ehdotuksiksi ja lausunnoiksi maaseudun kehittä-
miseksi EU:ssa. Korkeinta päätäntävaltaa MTK: ssa käyttää valtuuskunta.
Yksityismetsänomistajien päätäntävaltaa edustaa MTK:n metsävaltuuskunta.
Toimeenpaneva elin on MTK:n johtokunta, jonka apuna toimii johtoryhmä sekä
16 valiokuntaa ja 10 jaostoa.
MTK:lla on yhdessä ruotsinkielisen sisarjärjestönsä ja osuustoiminnan
etujärjestön Pellervo-Seuran kanssa Brysselissä toimisto. Toimiston johtaja
pitää huolen, että EU:n koneistolla, Suomen edustajilla ja eri
intressiryhmillä on ajankohtainen kuva Suomen maa- ja metsätalouden
tavoitteista.
MTK huolehtii jäsentensä yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja
sosiaalisesta asemasta sekä heidän elinkeinojensa kannattavuudesta ja
yksityisomaisuuden suojasta.

Kauhajoen vahvuus

Kauhajoki tiedetään vahvana maaseutupaikkakuntana. Vaikka maatilojen
lukumäärä vähenee joka vuosi, itse tuotanto on pysynyt ennallaan tai jopa
kasvanut. Maa- ja metsätalous on voimallista ja maaseudun muu
yritystoimintakin on kasvussa. EU:n alkuajan lamaannus on ohitettu ja
maaseutuelinkeinoja kehitetään pohjalaisella peräänantamattomuudella. On
viljaa, maitoa, lihaa, kananmunia, perunaa, pellavaa, turvetta,
luontomatkailua, erilaista alihankintaa ja laaja kirjo monenlaista
käsityöosaamista, sanoo Sami Yli-Rahnasto, joka on myöskin valtakunnan
tasolla MTK:n lihavaliokunnan sikajaoston varapuheenjohtaja.
Em. seikkoja ei riittävästi Kauhajoella osata arvostaa, joten korjaamista
olisikin tuntuvasti. Kauhajoki on maatilojen kokonaistuloiltaan Suomen
seitsemänneksi suurin kunta. Maatalouden tulotuista kunnan kautta
maksettuina on 13 017 miljoonaa euroa. Muidenkin tilastojen valossa
Kauhajoki lukeutuu aivan kärkipäähän. Maatalouden myyntituloiltaan kahdeksas
ja peltoalaltaan kolmanneksi suurin, Someron ja Loimaan jälkeen. Vuonna 2001
Kauhajoella tuotettiin maitoa 22 482 932 litraa ja samana vuonna Kauhajoella
oli viidenneksi eniten maitotiloja Suomessa. Kauhajoki on opittu tuntemaan
myöskin hevos- ja nautapitäjänä, joten näidenkin osalta Kauhajoki löytyy
kymmenen listalta, tähdentää Yli-Rahnasto.
Vuonna 2002 EU-tukihakemuksen jättäneitä tiloja Kauhajoella oli 653 ja tänä
vuonna 647. Lisäksi Kauhajoelta löytyy paljon maatalouden erikoisosaamista,
kun se on opittu valtakunnan tasolla tuntemaan pellavan ja tyrnin viljelyn
keskittymästä, erikoiskasvilajeistaan, maatilamatkailustaan ja
Ruokamessuistaan.
Maataloudesta toimeentulonsa saa yhä pienempi ihmisjoukko, mutta peltoalat
ovat jopa lisääntyneet. Kauhajoella on myöskin yhteistyön merkitys kaupungin
kanssa noteerattu, mutta lisäpohdiskeluihinkin olisi jatkuvaa tarvetta.
Päällimmäisenä asiana tietenkin terveydenhuolto. EU:hun liittymisen aikaan
1995 Kauhajoella oli 900 aktiivitilaa, kun määrä nykyisin on 650. Jäseniä
MTK-Kauhajoen kirjoissa on hieman vajaa 1400, toteaa Yli-Rahnasto.