banneri
Kaikki artikkelit






   Takaisin artikkelit sivulle

 
 

Ruokamessut 2003  -   Artikkelit

 
 Messulehtiartikkeli: Keliakia
 
Ruoka-ainerajoitteisten lähiruokaa maailman maustein

Keliakia on merkittävä kansantauti, jota sairastaa viimeaikaisten
tutkimusten valossa lähes yksi prosentti väestöstä. Diagnosoituja
keliaakikkoja arvellaan olevan 18 000 ­ 20 000. Perheen, ystävä- tai
työporukan kanssa ruokapaikkaa valittaessa päädytään myös usein
vaihtoehtoon, jossa erityisruokavaliota tarvitseva ryhmän jäsenkin saa
palvelua. Keliakiassa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa
ohutsuolen limakalvon tulehduksen ja suolinukan vaurion, jolloin
ravintoaineiden imeytyminen vaikeutuu ja seurauksena ilmenee raudanpuutos,
väsymys ja vatsavaivat. Keliakia voi ilmetä myös iholla kutiavana
rakkulaisena ihottumana. Hoitamaton keliakia aiheuttaa mm. osteoporoosia,
lapsettomuutta sekä suolistolymfoomaa. Ainoana hoitomuotona on elinikäinen
tarkka gluteeniton ruokavalio, jossa gluteenia sisältävä vilja korvataan
luontaisesti gluteenittomalla tattarilla, hirssillä, maissilla, riisillä,
nykyisin myös kauralla. Näistä vain kauraa, joka sekään ei sovi kaikille
keliaakikoille ja tattaria viljellään Suomessa, sopien lähiruokakategoriaan. Keliakia ei sinänsä rajoita syömästä lähiruokaa maailman maustein, kunhan vehnä, ohra ja ruis on korvattu gluteenittomalla viljalla, kertoo Seinäjoen Seudun Keliakiayhdistyksen puheenjohtaja Aila Ala-Pantti.

Suomalaisessa lähiruoassa, pitkälti viljatuotteisiin pohjautuvassa
ruokakulttuurissamme keliaakikon ruokavalion noudattaminen on varsin vaivalloista. Gluteenia sisältäviä jauhoja tai korppujauhoja käytetään liha-
ja kalaruoissa ja gluteenia sisältävillä jauhoilla suurustetut muhennokset,
keitot, mämmi ja puurot samoin kuin juomista olut, kotikalja ja sahti,
kuuluvat lähiruokaan, mutta eivät sovi keliaakikolle. Elintarvikkeiden
joukossa saattaa olla gluteenia sisältävää ainesta, kuten jäätelössä
vohvelia, suklaassa keksinmurusia ja perunalastuissa, pintaan paahdettua
vehnäjauhoa jne. Mausteet tuovat gluteenittomaan ruokavalioon sopivasti
makua ja väriä, kun sen sijaan "rukihinen" maku puuttuu.
Keliakiaa sairastava toivoo saavansa gluteenitonta turvallisesti ja siksi
1-7.9.2003 vietettävän keliakiaviikon teemana on OMAVALVONTA KUNTOON,
tähdentää Ala-Pantti.

Omavalvonta korostuu erityisesti gluteenittoman tuotteen kohdalla,
verrattuna tavanomaiseen elintarvikkeeseen. Pienetkin
gluteenikonta-minaatiot vaikuttavat tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen.
Tuotteen gluteenittomuuden tulee säilyä tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa
niin, että tuote on turvallinen asiakkaalle tullessaan. Vähittäismyynnissä
gluteenittomat elintarvikkeet tulee myydä valmiiksi pakattuina ja niissä on
oltava säädösten mukaiset pakkausmerkinnät. Myyntihenkilöstön on osattava
antaa oikeata informaatiota raaka-aineista ja pakkausmerkinnöistä.
Joulukuussa 2002 tehdyssä hintavertailussa keliaakikon on ruokavalio on
48-59,7 euroa kalliimpi kuin tavallinen ruokavalio ja gluteenittomiin
viljatuotteisiin päivittäin käyttämä kustannus 3,5 kertaa tavallista
ruokavaliota kalliimpi. Gluteenittomien tuotteiden valikoima on laaja
suurissa tavarataloissa, mutta pienemmissä marketeissa ja kaupoissa
saatavuus heikohkoa. Ruokavaliota on noudatettava läpi koko elämän ja
gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliakiapotilas pysyy oireettomana
sekä työ- ja toimintakykyisenä, painottaa Ala-Pantti.
Suomen Keliakialiitto toteuttaa vuosina 2003 ­ 2006 Raha-
automaattiyhdistyksen rahoittaman kolmivuotisen gluteenittoman
ruokavaliohoidon kehittämishankkeen ravitsemisalalla. Seinäjoen Seudun
Keliakiayhdistyksen piiriin kuuluu 18 kuntaa. Keliakiajärjestön jäsenistöstä
lähes 400 on naisia ja vajaat 150 miehiä. Keliakiaa sairastaville
henkilöille maksetaan Kelan kautta lakisääteistä vammaistukea 21 euroa
kuukaudessa.

Maassamme vietetään valtakunnallista keliakiaviikkoa 1-7.9.2003 ja Kauhajoen
Ruokamessuilla on keliakiaosasto, josta on saatavilla alan tietoa ja
asiantuntemusta.